Olemme toteuttaneet lukuisia tutkimus- ja kehityshankkeita ja julkaisseet näiden pohjalta raportteja sekä artikkeleita tieteellisissä aikakauskirjoissa. Hankkeisiin on osallistunut laajasti tiedonkehittymisestä ja jalkauttamisesta kiinnostuneita sidosryhmiä. Osassa kotimaasta ja toisissa kansainvälisesti.
Tutkimus- ja kehitystoimintamme on kohdistunut laaja-alaisesti yhtiömme asiantuntijuusalueille. Täten se antaa tieteellistä perustaa liiketoiminnan, organisaatioiden ja työelämän kehittämistyöllemme. Laaja-alaisuus kytkeytyy Terve organisaatio -mallinmukaiseen ajatteluun, jossa korostuu kokonaisuuden ymmärtäminen. Alta löydät lisätietoa hankkeista ja linkkejä tutkimuksiimme.
Käynnissä olevat hankkeet
Parempi työelämä -hankkeessa painopisteet vaihtelevat osallistujakohtaisesti ja ne liittyvät aina jollain tapaa tulevaisuuden organisaatioiden tarpeisiin; strategiseen johtamiseen, henkilöstöjohtamiseen, muutostenhallintaan, toimintakulttuurin, johtamistavan ja esimiestyön uudistamiseen, työpaikan yhteistoiminnan ja henkilöstön kuulemisen kehittämiseen, psykologiseen omistajuuteen, hyvään joustavaan työn organisointiin ja prosessien tehostamiseen sekä palvelukonseptien ja toimintatapojen ketterään uudistamiseen.
Tällä hetkellä Parempi Työelämä -verkostohankkeessa on käynnissä neljä osahanketta:
Kiinteistöalanyrityksen johtamisen kulttuuriloikka - osallistavalla strategialla psykologista omistajuutta (laajenee toimialan hankkeeksi)
Kahden hoivayksikön uudet monikulttuuriset toimintamallit ja kehittämismalli (laajenee muihin monikulttuurisiin yhteisöihin)
Kuntouttavien asumispalveluiden kulttuurikäännös - Vartijasta valmentajaksi -AsKu-hanke
Strategisen työkykyjohtamisen kehityshanke (yli toimialarajojen)
Otamme verkostohankkeeseen mukaan uusia yrityksiä ja organisaatioita rullaavasti. Tervetuloa mukaan!
Aiemmat hankkeet
Osallistujat
Gaius-säätiö, Helsingin Seniorisäätiö, Koskiklinikka, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Kuntoutuskeskus Petrea, Lilinkotisäätiö, Luhatuuli, Mainio Vire Oy, Soster, Tornion kaupunki, Vaasan kaupunki
Raportit
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot loppuraportti. Holopainen, Jalo, Puisto & Eloranta (2011).
Hoiva_Tuta_loppuraportti_2011.pdf
Työhyvinvoinnilla saavutetut kustannussäästöt
Tyohyvinvoinnilla-saavutetut-kustannussaastot-tietokortti.pdf
Hyvät työyhteisötaidot
Hyvat-tyoyhteisotaidot-tietokortti.pdf
Osaamisen kehittäminen
Osaamisen-kehittaminen.pdf
Vinkkejä hyvään perehdytykseen
Perehdytys.pdf
Haastattelut ja esitelmät
Tuottavuuden parantaminen vauhtiin pienryhmäpajoissa (Työsuojelurahasto 21.10.2011).
HY: Riittämättömyyden tunne, työn epätasainen jakautuminen ja asiakaskunnan muutos rasittavat hoitoalalla (Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, 29.3.2011).
Hyvällä yhteistyöllä mainioon vireeseen (Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 2/2011).
Tulevaisuuden työpaikalla työntekijää kuullaan (Talentia 16.12.2011).
Työelämän laadun parantaminen pidentää työuria hoiva-alalla (Ilmarinen, uutiset 2011).
Riittämättömyyden tunne, työn epätasainen jakautuminen ja asiakaskunnan muutos rasittavat hoitoalalla (Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta).
Sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja haetaan kehittämishankkeeseen (KT Kuntatyönantajat 3.11.2009).
Pienryhmistä apua. Parannukset työhyvinvoinnissa voivat jopa puolittaa sairauspoissaolo (Tehy 14/2011).
Raportit
Elintarvikealan Tuottavuus Talkoot – Tavoitteena parempi arki. Loppuraportti. Puisto, Jalo, Holopainen & Eloranta (2010).
ElintarvikeTuTa-Loppuraportti.pdf
Arjen kehittämisessä avain sairauspoissaolojen vähentämiseen (Kehittyvä Elintarvike 6/2008).
Kehittyva-elintarvike.pdf
Haastattelut ja esitelmät
Pienryhmämalli työyhteisön hyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisvälineenä (Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos 12.11.2007).
Panostukset pienryhmätyöskentelyyn tuottavat tulosta. (Kehittyvä Elintarvike 8/2004)
Elintarvikeala näyttää tietä työelämän kehittämisessä. Sairauspoissaolot kuriin tuottavuustalkoilla. (12.12.2007)
Työpaikan ilmapiiri, esimiestyö ja jatkuvan parantamisen käytäntöjen puute usein sairauspoissaolojen taustalla (1.7.2008, Helsingin yliopisto).
Workplace atmosphere, poor management and lack of continuous development practices cause absences due to illness in the food industry (14.7.2008).
Yritysten panostukset työelämän laatuun näkyvät työntekijöiden terveydessä ja työuran pituudessa (17.12.2009).
Kolmannes poissaoloista ehkäistävissä työelämän laatua parantamalla. Työpaikan ilmapiiri, esimiestyö ja jatkuvan parantamisen käytäntöjen puute usein sairauspoissaolojen taustalla.
Sairauspoissaolojen kustannukset yllättivät yrittäjät (Helsingin yliopisto 21.12.2009).
Elintarvikealan Tuottavuus Talkoot: Kannattavuus parani, sairauspoissaolot vähenivät (TTK 18.8.2010).
Tuula Eloranta, TTK:n seminaari-alustus 1.10.2009. Elintarviketeollisuuden Tuottavuus Talkoot – tavoitteena parempi arki. Keskeisiä tuloksia.
Elintarvikealan Tuottavuustalkoot (TUTA) 2007-2010 – yhteenveto lähtötilaselvityksestä. Tavoitteena parempi arki. (Holopainen & Eloranta, 2008)
Tykes-projektin kuvaus. HK Ruokatalo Oy. (Tykes 2007).
Sähläys tulee kalliiksi elintarviketeollisuudessa (Kaleva.fi 12.12.2006).
Yhteenvetoa vuodelta 2005
Hanke on monella tavalla uranuurtaja ja edelläkävijä. Se on kansainvälisestikin ainutlaatuinen esimerkki pitkäjänteisestä määrätietoisesta koko ajan laajenevasta, tuloksellisesta yhteistyöstä työelämän kehittämiseksi.
Ohjelma lähti kehittämisideasta joka eteni oikeiden työelämän kehittämiseen ja yhteistoimintaan uskovien ihmisten kohtaamisen kautta työelämän kehittämisohjelmaksi. Ilman tätä yhteistyötä ohjelma ei olisi koskaan toteutunut eivätkä sen tulokset levinneet näin laajalle.
Ohjelmassa useat keskeiset työelämän kehittämistahot ovat tehneet esimerkillisesti yhteistyötä: yritykset, yliopisto, työterveyslaitos, työturvallisuuskeskus, työmarkkinajärjestöt (ETL, SEL, MVL, TU), vakuutusyhtiöt, keskeiset rahoittajatahot työministeriö ja työsuojelurahasto.
Ohjelmassa on kehitetty ainutlaatuinen konkreettisesti työelämää palveleva kehittämistyökalu ja työelämän kehittämismalli jonka avulla on onnistuttu merkittävästi parantamaan sekä tuottavuutta että hyvinvointia. Mallin avulla on pystytty jopa puolittamaan sairauspoissaolot, tapaturmat ja häiriöt prosessissa.
Ohjelmassa on onnistuneesti sovellettu lukuisia tutkimuksia käytännön kehittämistyökaluksi ja edelleen tutkittu tieteellisesti niiden toimivuutta ja näin tuotettu uutta arvokasta tietoa. Siitä on myös tulossa väitöskirja.
Kehittämismalli on ainutlaatuinen myös sen vuoksi, että se pohjautuu yhteistoimintaan ja kykenee tuottamaan kokonaan uutta pysyvää yhteistoiminnallista jatkuvan parantamisen kehittämiskulttuuria työpaikoille.
Ohjelman tuloksia on myös levitetty poikkeuksellisen tehokkaasti. Siitä on runsaasti erilaisia yleistajuisia julkaisuja mm. kaikkien mukana olevien tahojen julkaisuissa, työkirja, seminaariesityksiä ja työturvallisuuskeskuksen järjestämää koulutusta. Tykes on julkaissut siitä myös case kuvaksen.
Kehittämismallilla Vaasan & Vaasan voitti vuonna 2007 vuoden henkilöstöteko palkinnon. Malli esiteltiin myös eduskunnalle suunniteltaessa yhteistoimintalain muutosta.
Ohjelman tulokset ovat levinneet jo poikkeuksellisen laajalle. Mukana olevien tahojen lisäksi myös työterveyshuollot, kuntoutus ja vakuutusyhtiöt ovat ottaneet sen omakseen.
Ohjelman pohjalta on käynnistetty uusi tutkimus ja kehitysohjelma jonka myötä kehittämismalli tavoittaa parhaimmillaan jo 30 000 henkilöä elintarviketeollisuudessa. Ohjelmassa on tulossa jälleen kaksi väitöskirjaa.
Mallia on sovellettu jo useille toimialoille ja sen levitystyö jatkuu.
Ohjelman tuloksia on levitetty EU-tasolla.
